Miksi päiväkoti ei ole sairaan lapsen paikka ja miksi suositus koronatestituloksen odottamisesta kotona on oikein

Kotona kipeänä lapsi voi vaikka askarrella. 
Meidän perheessä on meneillään tilanne, joka varmasti toistuu hyvin monessa suomalaisessa perheessä juuri nyt: lapsemme on ollut flunssaoireinen, ja päiväkodista kehotettiin viemään hänet koronatestiin. Nykysuositus muutenkin on, että näin toimitaan. Jokainen oireileva on testattava. Nyt odottelemme testin tulosta tervehtyneen lapsen kanssa ja pidämme hänet kotona.

Lapsi sairastui lauantain aikana, ja sunnuntain pähkäiltyäni soitin maanantaiaamuna terveyskeskukseen. Sieltä annettiin aika keskiviikoksi koronatestiin. Nyt torstaina odottelemme tuloksia mahdollisesti huomisen, toivottavasti viimeistään viikonlopun aikana, jotta maanantaina paluu eskariin onnistuu.

Toisin kuin monissa muissa perheissä, meillä ei ole ongelmaa pitää häntä kotona, sillä olen kotona osa-aikatöitä tekevä kotiäiti.  Tiedostan ettei läheskään aina tilanne ole näin onnellinen, vaan lapsen pitäminen kotona aiheuttaa ongelmia työpaikalla. Kieltämättä tilanne on meillekin outo: lapsi on oireeton ja terveen vilkas jo kolmatta päivää, mutta emme voi viedä häntä eskariin. Se harmittaa, sillä edessä on muutenkin pitkä poissaolo eskarista lähestyvän Italian-matkamme takia. Hän ehti käydä eskaria vain kaksi päivää, kun flunssa jo iski.

Silti olen sitä mieltä, että Suomen käytäntö tällä hetkellä on aivan oikea, koronavirustilanteen kannalta. Testituloksen odottaminen ennen hoitoon viemistä on tärkeää, sillä vaikka itsestä kuinka tuntuisi, että ei meillä mitään koronaa ole, niin aina se jollakin voi olla. Ja sitten jos tämä koronapositiivinen lähtee huitelemaan ympäriinsä yhä tartuttavana, niin jo on viruslinko valmis.

Sitä paitsi on otettava huomioon, että nykyinen koronatesti, nenänielutesti eli PCR-testi, löytää parhaimmillaankin vain 60-80% tautitapauksista. Paljon riippuu testin oton ajankohdasta (mitä pikemmin oireiden alkamisesta, sen parempi) ja siitä, missä päin kehoa virus sattuu olemaan: läheskään aina se ei ole testillä havaittavissa nenänielussa. Vääriä negatiivisia tuloksia siis tulee, ja on hyvä että ainakin testituloksen odottelemisen ajan ihmiset pysyvät (toivottavasti) kotona poissa tartuttamasta muita. On nimittäin niin, että kun ihminen saa negatiivisen testituloksen, hän ei todennäköisesti ole enää niin tarkka eristyksensä kanssa vaan lähtee esimerkiksi kauppaan tai jopa töihin. Jotain muuta flunssaahan se vain on!

Lapsikin saatetaan helposti tuupata päiväkotiin vaikka yskä vielä vaivaisi tai nenä vuotaisi, kun negatiivinen testitulos tulee. Nyt sentään odotellaan edes ne testituloksen saapumiseen kuluvat päivät. Ja tämä tuottaa iloisen sivuvaikutuksen: lapsi saa parantua taudistaan rauhassa kotona, olkoon hänellä korona tai ei, eikä hän joudu päiväkotiin tartuttamaan muita lapsia ja henkilökuntaa.


Monet pitävät ongelmallisena nykytilannetta: vanhemmille tulee niin paljon poissaoloja, kun lievästi oireilevaa lasta täytyy pitää kotona. Tästä ovat sanoneet painavan mielipiteensä jopa HUS:n infektiolääkärit mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Hämmästyttävintä tässä ajattelussa on siihen sisältyvä piiloviesti: että lieväoireisia lapsia tulisi voida viedä päiväkotiin. Tämä ajatus on mielestäni hämmästyttävä olipa koronaa tai ei. Olen aina luullut, että jos lapsella on flunssaoireita, lähtökohtana on pitää hänet hoitopaikasta kotona. Olen ajatellut, että tämä on normi josta lähdetään mutta josta monet vanhemmat ikävä kyllä lipsuvat.

Kaikki ne nuhanenät ja räkä poskella menevät yskijät, joita päiväkodeissa ja kerhoissa näkee. Olen aina ärsyyntynyt, kun olen esimerkiksi lapseni kerhossa nähnyt tällaisia lapsia. Jos oman lapseni nenä vuotaa, en ikinä vie häntä hoitoon tai kerhoihin. Minulle se on itsestäänselvyys, lapsen edun ajattelemista ja muiden huomioonottamista.

Joka ikisen pikku flunssan takia aikaisemmassa maailmassa ei tietenkään ihminen voinut pysähtyä aloilleen, kuten nykyään täytyy tehdä. Mutta aikuinen lievässä flunssassaan pystyy kuitenkin minimoimaan tartuttavuutensa huolehtimalla hygieniasta, mutta lapset eivät tätä osaa tehdä. He syövät sormiaan, levittelevät räkäänsä ja aivastavat mihin sattuu. Ei sellaisia tyyppejä voi viedä lievästikään sairaana ihmisten ilmoille.



Sitäpaitsi aikuinen on vastuussa itsestään ja jos haluaa toimia vastuuttomasti eli vaikkapa pitkittää flunssaansa liikkumalla ympäriinsä sen sijaan että lepäisi, ei kukaan voi häntä estää. Mutta kun lapsi sairastaa, aikuinen on hänestä vastuussa. Silloin ainoa oikea teko on pitää huolta, että lapsi saa levätä tautiaan pois kunnolla eikä liiku ympäriinsä tartuttamassa.  Sairaan lapsen paikka ei päiväkodissa. 

Monesti töihinpaluuta kiirehtivät aikuiset sanovat, että lapsen nenä nyt valuu aina ja hänen tautinsa kestävät viikkoja. Tämä varmasti pitää paikkaansa, mutta kenenpä tauti nyt ei pitkittyisi ja kestäisi, jos ei saa sairastaa rauhassa. Vaan joutuu hoitopaikkaan, joka stressitasoiltaan voi hyvinkin vastata aikuisen vastuullista työtä, ja lisäksi paikassa ovat vastassa kaikkien muiden puolikuntoisten lasten tuomat pöpöt, jotka totta kai tarttuvat, pitkittävät tautia ja aiheuttavat infektiokierteitä.

Mikähän tähän olisi ihanteellinen ratkaisu? Olisi ihanaa voida tarjota sellainen, mutta sellaista ei taida olla. Yhteiskuntamme on rakennettu tietyllä tavalla, siten että sen jokainen yksityiskohta keskittyy taloudellisiin näkökohtiin ja rahaan. Kaikki on optimoitava, niin myös työssäkäyminen ja tienattujen eurojen määrä ja taloudellisen kasvun edellytykset.

Niihin ei kuulu sellainen löperöinti, että lieväoireisen lapsen takia jäätäisiin päivätolkulla töistä kotiin. Työnantajat eivät tykkää, talous ei tykkää, bisnekset eivät tykkää. Ja sehän ei käy päinsä! Siitä HUS:n johtajatkin olivat huolissaan, lieväoireisten lasten aiheuttamista ongelmista työpaikoilla.

Mutta siitä he eivät olleet lainkaan huolissaan, miltä nuhanenäisestä, tukkoisesta lapsesta tuntuu mennä päiväkotiin kun pää humisee räkää tai kun tauti väsyttää, puhumattakaan sellaisesta lapsesta  jonka vanhemmat aamulla antavat hänelle kuumelääkettä ja toivovat että vaikutus kestää mahdollisimman kauan.


Kommentit

  1. Ongelma ei ole lieväoireisuus, sen ymmärrän. Mutta meiltä on oireettomia lapsia vaaditty kotiin haettavaksi ja siellä pidettäväksi. Päiväkodin mukaan siellä oli nenä vuotanut. Kun olin päiväkodissa lapseni kanssa puoli tuntia odottaen oireita, nenästä ei tullut mitään. Seuraavien 3 päivän aikana lapsella ei ollut yhtään mitään oireita kotona ja koronatesti yllätys yllätys oli negatiivinen. Tämä on toistunut meillä jo 3 kertaa yhden kuukauden aikana. Kiva olla töistä pois tällaisen takia. Päiväkotilapset eivät ole viruslinkoja muutenkaan koronan suhteen. Ainakaan minulla ei ole yhtään tapausta tiedossa koko Suomessa, että päiväkoti-ikäinen lapsi olisi päiväkodissa ollessaan tartuttanut koronan lastenhoitajaan, tai useaan muuhun lapseen. Päiväkodeilta alkaa tulla erittäin pahoja ylilyöntejä koronan varjolla. Olemme valittaneet tästä päiväkodin johtajalle. Tuli viesti takaisin haista paska-asenteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, tuo kuulostaa kyllä ikävältä ja kieltämättä ylilyönniltä asiassa... Pelkkä nenän hetkellinen vuotaminen ei tosiaankaan ole välttämättä taudin oire, vaan esim.lämpötilan vaihtelusta voi johtua tai jos vaikka vähän on itkettänyt tms. Nythän onneksi on uudelleen linjattu, että toistuvan samankaltaisen flunssan takia ei testiinkään tarvitse lasta viedä. Se varmaan vähän helpottaa tilannetta.

      On hyvä että koronan suhteen ollaan tarkkoja, ja siihen on pakko tehdä viranomaisten joitakin tiukkojakin linjauksia. Jotkut niistä ajan kanssa huomataan huonoiksi ja korjataan sitten parempaan. Täydellistä koronastrategiaa ei varmaankaan edes ole olemassa... Henkilökohtaisesti uskon, et korona lapsissa(kin) ainakin useimmiten oireilee tavallisesta flunssasta jollain tavalla poikkeavasti, ainakin maaliskuussa omassa perheessäni oli näin. Eli tavanomaisen räkäflunssan sijaan lapsilla hyvin lievä tauti, ei nenän vuotamista tai tukkoisutta, vähän lämpöä, kurkkukipua ja kuivaa yskää sekä viisivuotias valitti lihaskipuja yhden päivän. 3 vuorokaudessa olivat 3- ja 5-vuotiaat taas aivan terveitä. Itselläni tuli sitten koronaoireiden koko kattaus.

      Poista
    2. Saladdin_84, kuulostaa tutulle.
      Poikani on 4- vuotiaan yksinhuoltaja. Hänen on joutunut hakemaan tyttärensä monesti kesken työpäivän tarhasta jo ennen coronaa, milloin milläkin verukkeella, ripuloi, oksensi jne. Kolmeen päivään kotona ei ole yhtään mitään oireita, eikä lääkärinkään mielestä ole kyse ollut kipeästä lapsesta. Pojan
      tytön ei onneksi tarvinnut mennä keväällä tarhaan, mutta nyt se on edessä ja kauhulla odotetaan coronatesti rumpaa.

      Poista
  2. Anna Ferrantte. Oliko teidän 3 ja 5v siis korona? Eli siihen ei voi vedota etteikö lapsilla koronaa olisi. Testaukset ovat näin ollen välttämättömiä myös heillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, tosin testaamaton koska maaliskuussa ei testiin millään ilveellä päässyt. Mutta tartuntaketju on tiedossa ja minulla klassiset koronaoireet. Lapsilla siis tosiaan myös voi olla korona.

      Poista
  3. ja lähdössä Italiaan kuitenkin kaiken tämän kirjoittelun jälkeen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osasin odottaakin tällaista kommentia ja hyvä että se tuli. Voin siis tuoda esille, että emme todella ole mihinkään huvimatkalle lähdössä vaan lastemme isovanhempien luo, he ovat hyvin vanhoja ja sairaita ja heidän asioitaan täytyy mennä hoitamaan, emme ole koko vuonna päässeet ymmärrettävästi sinne emmekä kesällä vielä uskaltaneet vaikka rajat aukenivat, ja nyt harmi vain juuri toinen aalto juuri kun olemme matkaa suunnitelleet... Viimeiseen asti epäröiden olemme matkalle nyt lähdössä, ja tietenkin karanteenia pidetään tarkkaan sen jälkeen jos tilanne vaatii.

      Italiassa tällä hetkellä tapauksia hyvin vähän verrattuna moneen muuhun maahan, monella varmasti jäänyt keväältä mielikuva että Italia olisi edelleen koronan suhteen ongelmamaa.

      Poista
  4. Meillä kaksi allergista lasta ja olen itsekin allergikko, ja me reagoimme herkästi pieniinkiin ärsykkeisiin. Esimerkiksi jos päiväkotikaverilla on kotona kissa, niin lapseni saa nuhan ja aivastelee. He reagoivat lämpötilan vaihteluihin valuvalla nenällä. Jos he itkevät, heillä alkaa valua räkä. Minulla itselläni on aivan sama tilanne. Meidän perheen kohdalla nuhattomuuden vaatimus tulee aiheuttamaan sen, että edessä on repaleisia, kuormittavia viikkoja sekä aikuisille että varsinkin lapsille. Pelottaa!

    VastaaPoista
  5. Lapsen nenä voi valua 2-3 viikkoa, yskä voi kestää hyvinkin 3-4viikkoa. Lapsi voi silti olla ihan normaalivoinnissa, ihan todellaka olet sitä mieltä että hyväkuntoinen lapsi jonka nenä valuu kirkasta räkää pitäisi pitää kotona sen 2-3 viikkoa? Olet itse kotiäiti jolle lapsen hoitaminen kotona ei ole ongelma niin kuin itse sanoit, joten mikä oikeus sinulla on tuomita työssäkäyviä jotka toimivat näin? Nyt voisi toki jokainen lapsen subjektiivisella oikeudella hoitoon vievä miettiä kannattaisiko yleisen infektiotilanteen takia pitää lapsi kotona. Tällöin hoidossa lapsia olisi vähemmän ja infektioita joka tapauksessa vähemmän. Jos on kotona ja laahaa lapsen hoitoon, on kyllä turha kitistä jos vanhempi joka yrittää löydä töissä vie silloin tällöin aivastavan tai hieman tukkoisen lapsen hoitoon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja näkemyksestäsi! Lähtökohta mielestäni on, että sairasta ja oireilevaa lasta ei pitäisi viedä hoitopaikkaan, jossa runsaasti muita lapsia ja hoitajia. En tuomitse ketään, mielestäni kellään meistä ei ole oikeutta tuomita toista ihmistä tässä maailmassa. =) Jos lapsen tauti usein tuntuu pitkittyvän, lähtisin ehkä miettimään mistä se johtuu (levon puutteesta, kroonistumisesta tms.?) ja pyrkisin muuttamaan tätä asiantilaa, en ajattelisi että hoitoon vaan räkäisenä. Ja ihan sivuhuomatuksena, kun rivien välistä olin lukevinani että ajattelet minun kotiäitinä pitäväni lapsia hoidossa, niin ei se ole niin. Esikoinen vaan käy eskarissa joka on nykyään pakollinen.

      Poista
  6. Italia matkan? Tällaisena aikana? Aika naivia saarnata koronatestien tulosten odottamisesta ja kertoa sitten matkustavansa Italiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, jos luit kommenttiketjua niin kirjoitin jo siinä, että emme ole menossa huvimatkalle vaan perhesyistä. Siellä asuvat lapsemme isovanhemmat jotka ovat olleet niin sairaina, että olemme pelänneet ettemme koronan takia ehkä jopa enää näkisi heitä elossa. Rajojen avauduttua haluamme tietenkin mennä heitä tapaamaan ja järjestelemään heidän hoitoaan. Ja asianmukaiset karanteenit jälkikäteen. Siihen ei liity riskejä sen enempää kuin Uudellamaalla baareissa, kauppakeskuksissa, teattereissa yms. pyörimiseen. Italiassa tautitilanne on yksi rauhallisimpia Euroopan maista tällä hetkellä, mutta kevään maine tuntuu istuvan tiukassa.

      On ehkä myös naiivia suhtautua Italian-matkaan tuolla tavoin tietämättä asian taustoja.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korona: minun tarinani ja näin se oireilee perheenjäsenissämme

Kolme viikkoa koronaoireilua: näin tauti alkoi, eteni ja parani

Flunssassa korona-aikaan: mistä tunnistan, ettei tauti ole koronaa?

Helsinki-Rooma, 4. matkapäivä: Italian aurinko ja uusi koronatodellisuus

Rooma ilman turistilaumoja - parempi, kauniimpi Rooma