"Isovanhempanne lähtivät sotaan maansa puolesta, ja te valitatte koska teidän täytyy pysyä kotisohvillanne." Rajoitettu vapaus ja vapauden rajat - koronapandemia on vapaaseen liikkuvuuteen tottuneelle nykyeurooppalaiselle poikkeuksellinen tilanne


Roomassa vuosia sitten, silloin kun elämämme oli vielä normaalia.
#iorestoacasa,  #istayathome eli #minäpysynkotona oli ensin Italian ja nyt koko maailman yhteinen slogan. Sitä viljelevät Italiassa sosiaalisessa mediassa  ja tiedotusvälineissä niin julkkikset, poliitikot kuin tavalliset kansalaisetkin.

Kokonaisen maan liikkumisvapauden rajoittaminen on valtava ja vaikea tehtävä. Myös muiden karanteenisääntöjen toteutuminen koko kansan mittakaavassa on haastavaa. Italiassa on noin 60 miljoonaa asukasta, ja käytännössä siis jokaisen heistä täytyy noudattaa maan johdon asettamia karanteenisääntöjä, joiden tarkoitus on estää koronavirusepidemian leviäminen.

Suomessa ollaan tässä tehtävässä vasta alussa, ja lähes hämmästyttävällä yhtäläisyydellä toistetaan Italian virheitä - vaikka meillä olisi ulottuvillamme kaikki maailman tieto välttää ne virheet. Italia oli meidän pisteessämme viikko, pari sitten. Silloin monet vähättelivät tilannetta, vanhukset vasta vähät välittivätkään, nuoret hortoilivat baareissa ja ihmiset lähtivät pohjoisesta etelään levittämään tautia. Suomessa sama kaava toistuu, sillä erotuksella että "hölmöläisten" suunta käy etelästä pohjoiseen.

Koko kansakunnan ja maailman ihmismäärään mahtuu hurja määrä erilaisia ihmisiä, myös vastuuttomia, rikollisia tai yksinkertaisesti sellaisia, jotka eivät ole asioista oikein kartalla. Suurin osa onneksi vastuuntuntoisia, ja niin suomalaiset kuin italialaiset ovat ihailtavasti alkaneet noudattaa karanteenisääntöjä -  mutta Italiassa useimmat valitettavasti vasta sitten, kun armeija jalkautui kadulle poliisin kanssa partioimaan. Nyt italialaista voi uhata jopa 5000 euron sakko tai vankeusrangaistus, jos hän liikkuu ulkonaliikkumisrajoituksia.

Ei poskisuudelmia, ei halauksia, ei massakokoontumisia tai yleisötapahtumia. Kaikki tilanteet, joissa joutuu lähemmäs kuin metrin etäisyydelle kanssaihmisestä, ovat kiellettyjä. Räikeimmin tämä näkyy esimerkiksi jonottamisessa, jossa karanteenin myötä pidetään italialaisittain erittäin suurta hajurakoa.  On tapahtunut ihme, italialaiset sanovat. Tuli korona, mutta italialaiset oppivat jonottamaan kiltisti ja ketään ohittamatta. 

Ellei olisi niin vakavasta asiasta kyse, voisi alkaa melkein hymyilyttää kun katsoo italialaisia, jotka seisovat reippaan etäisyyden päässä toisistaan postin tai kaupan jonossa. Me suomalaisethan teemme niin aina, mutta italialaisten tekemänä siitä tulee outoa ja jopa huvittavaa. Sitä kautta ymmärtää, että käynnissä on jotakin todella poikkeuksellista.

Ruokakaupoissa asiakkaiden sisäänpääsyä rajoitetaan, ja saatetaan päästää sisään esimerkiksi kymmenen asiakasta kerrallaan. Ruokakaupoissa on myös meneillään jo Suomessakin tuttu hamstraus, kun ihmiset varautuvat ruuan loppumiseen. Tilannetta ei rauhoita viranomaisten vakuuttelu siitä, että ruokaa kyllä tulee olemaan saatavilla kaupoissa. Ystävämme Roomassa oli nähnyt asiakkaan edellään ostavan ainakin 50 pakkausta pastaa. Ruokakaupoissa on meneillään täysi sota, hän kuvailee.

Vähintään metrin etäisyys -säännön vuoksi esimerkiksi kampaamot ja kauneushoitolat ovat Italiassa nyt kiinni. Muut palvelut voivat olla auki tietyin rajoituksin, kunhan metrin etäisyys säilyy. Karanteenitoimien alussa esimerkiksi kahvilat ja ravintolat ovat auki kello 6-18 välisenä aikana, mutta myöhemmin tuli Italian hallitukselta voimaan määräys, että karanteenia laajennetaan. Kahvilat ja ravintolat on pidettävä kiinni, samoin kaikki muut kaupat paitsi ruokakaupat ja välttämättömimmät palvelut kuten apteekit. Samaa rajoitusten jatkuvaa kiristymistä on nyt käynnissä Suomessa. Kuljemme tässäkin Italian tietä.

Myös tuotannon kannalta "ei-välttämättömät" toimistot ja yritykset on Italiassa suljettava. Toimisto voi olla auki vain, jos se pystyy kiistatata osoittamaan, ettei etätyö ole mahdollista. Tehtaat ja tuotantolaitokset pidetään toiminnassa, mutta karanteenin hygieniasääntöjä noudattaen. (lähde: corriere.it)

Käytännössä koko Italia on siis nyt kiinni, ja vain välttämättömimmät palvelut ja talouden juuri ja juuri pinnalla pitävät tuotantolaitokset ovat auki.



Kaikki tämä on erittäin outoa ja ennenkuulumatonta Italiassa. Mihin on hävinnyt sen kansa, joka jakelee iloisia poskisuunnitelmia, nauttii myöhäisiä illallisia ravintoloissa ja terasseilla, tulee jutellessaan iholle ja nauttii sosiaalisesta elämästä? Kun nyt katsoo uutiskuvia Italiasta, maata ei tunnistaisi samaksi kuin mitä se tavallisesti on. Joukkoliikenneasemat ovat ikuisen elokuun (Italian lomakuukausi) ja autotiet  ikuisen sunnuntain tilassa. Piazzat ovat illalla tyhjiä, kahviloiden tuolit nostettu pöydille. Kaikki ovat kotona.

Tai kaikkien pitäisi olla kotona. Mutta uutiskuvat eivät toki aivan kaikkea näytä. Nimittäin ehkä vaikein karanteenisääntö noudattaa on periaatteessa yksinkertainen mutta 60 miljoonalla kerrottuna äärimmäisen hankala: pysy kotona.

Italialaisia vaaditaan nyt luopumaan kaikista ei-välttämättömistä menoistaan, sosiaalisesta elämästään, aperitiiveistään ja harrastuksistaan. Kaikki eivät pysy, vaan kaduilla (ja kahviloissa ennen kuin määräys niiden sulkemisesta viime keskiviikkoiltana tuli) näkyy Italian terveysviranomaisten, epidemiologien ja muiden asiantuntijoiden mieleen edelleen aivan liikaa väkeä. Erityisesti nuorille ajatus kotiin lukkiutumisesta tuntuu olevan ylivoimainen. He eivät loputtomassa uskossaan ja luottamuksessaan omaan terveyteensä ja kuolemattomuuteensa millään meinaa ymmärtää, että nyt kotoa poistuminen on sallittua vain työn, ruokaostoksilla käynnin, terveyteen liittyvän tai muun välttämättömän asian vuoksi (necessità). 

Kuulostaako tutulta täällä Suomessakin? Aivan, niin kuulostaa.

Nuorelle (ja miksei myös monelle aikuiselle) monet asiat voivat tuntua välttämättömiltä. Kuten illallinen, aperitiivi tai pubissa istuminen kavereiden kanssa, yhdessä kaupungilla notkuminen, kuntosalilla tai yökerhossa käynti ja ylipäätään se, että pääsee kotoa ja neljän seinän sisältä pois.

"En halua lukkiutua kotiin", sanoi viime viikolla Italian televisiossa Milanon keskustassa haastateltu nuori nainen, joka istui ystäviensä kanssa kahvilassa. Sosiaalisessa mediassa on myös nähty nuorten protesteja siitä, että meidät pakotetaan jäämään kotiin. 

Ikään kuin kyse olisi kauheasta, ylivoimaisesta asiasta. Jäädä kotiin! Istua kotisohvalla, oman huoneen sängyllä, pelata pleikkaa ja katsoa televisiota kaiket päivät! Ja välillä käydä vähän koulua ja opiskella, sekin kotisohvalta käsin.

Milanon Luigi Sacco-sairaalan tartuntatautien osaston johtava lääkäri Massimo Gallilla on asiaan painava vastaus: "Nuoret luulevat olevansa kuolemattomia, me kaikki olemme kerran olleet nuoria ja luulleet niin. Mutta myös nuoria, alle kolmekymppisiä ihmisiä on jouduttu elvyttämään ja laittamaan tehohoitoon koronan vuoksi."

Viime viikon tiistaina Rai Uno -kanavan illan pääuutisissa epidemia-alueen ytimen teho-osaston lääkäri kertoi, että päivän aikana oli jouduttu intuboimaan nuorin potilas siihen asti, 23-vuotias. Nyttemmin on ilmennyt, että Roomassa Bambino Gesù -sairaalassa nuorin todettu koronapotilas on kuusi kuukautta vanha, ja yksivuotias lapsi on joutunut koronan takia tehohoitoon Ospedale Papa Giovanni XXIII -sairaalassa Bergamossa. (lähde: vesuviolive.it)

Lombardiassa eli pahimmalla epideamia-alueella yksi kolmasosa sairaalahoitoon joutuneista on aikuista, keski-ikäistä väestöä eli 50-75-vuotiaita.  Lääkärit varoittavat, että mitä enemmän virus leviää, sitä enemmän tulee esiintymään myös nuorempien vakavampaa tautimuotoa.  Jokainen ihminen on yksilö koronaviruksen edessä, yksilöllisine oireineen. Lisäksi perussairaudet, ilmansaasteet ja tupakointi nostavat riskitasoa vakavammille tautimuodoille kaikenikäisillä. Siksi nuorien pitäisi ymmärtää pysyä kotona, ennen kaikkea isovanhempiensa eli vanhemman väestön ja riskiryhmien vuoksi, mutta myös itsensä vuoksi.



Pysykää kotona,  rukoilemme teitä, vetoavat lääkärit ja muu hoitohenkilökunta kaikissa yhteyksissä. Olemme kestävyytemme äärirajoilla, jos tilanne jatkuu samana tulee seinä vastaan. Sairaalapaikat ovat loppumassa, hoitohenkilökunta suunnattoman paineen alla sekä henkisesti että fyysisesti. Olemme sodassa, kuuluu useamman lääkärin ja hoitajan suusta. Restate a casa, vi preghiamo. 

Vapaus on demokratian vahvimpia arvoja. Yksilönvapaus, liikkumisenvapaus, mielipiteenilmaisunvapaus, kaikki luovuttamattomia oikeuksia. Euroopassa ihmiset ovat tottuneet, että näitä oikeuksia ei loukata, ja haluamme mielellämme näyttää myös muulle maailmalle, miten korkealle esimerkiksi juuri liikkumisenvapauden laitamme. Olemme opettaneet lapsillemme jo kauan, että maailma on löytämistä varten, ja nykysukupolvelle vain taivas on matkustamisen rajana. Erasmus-vaihto-oppilasohjelman kautta koko Euroopasta on tullut yksi yhteinen yliopistoalue, kuten lasten psykoterapeutti Alberto Pellai kirjoittaa tunteikkaassa kirjeessään nuorille.

Nykynuoret ovat oppineet, että rajat ovat auki, kaikille. Ei vain heille, jotka lähtevät, vaan myös heille jotka haluavat tulla Eurooppaan. (Tai ainakin olivat vuoden 2015 pakolaiskriisiin ja seuraamuksiin asti, puhumattakaan nyt koronapandemiasta.)

Koronaviruspandemia on asettanut aikuiset tilanteeseen, jolloin nuorille täytyykin sanoa: vapaus ei olekaan absoluuttinen oikeus, älä lähde, älä poistu kotoa. Se on tehtävä yhteisen hyvän vuoksi. Tämä on erinomainen esimerkki tilanteesta, jossa vapaus tuo mukanaan vastuun, kuten se aina tuo, vastuun valintojen ja tekojen seurauksista: minulla on täysi vapaus liikkua, mutta yhteisen hyvän vuoksi en käytä sitä vaan olen vastuullinen eli jään kotiin.

Tarkemmin ottaen ihmisillä ei tällä hetkellä Italiassa ole täyttä vapautta liikkua. Kuten jo mainittua, karanteenisääntöjen rikkomisesta voi seurata jopa 5000 euroa sakkoa tai jopa 3 kuukautta vankeutta, ja karanteenisääntöjen noudattamista valvotaan kaiken aikaa. Tarvittaessa ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan voimatoimin. Myös Suomessa karanteenilait ymmärtääkseni antavat viranomaisille oikeuden vaikka lukita ihminen ulkopuolelta sisälle, jos on riskinä että hän rikkoo karanteenia ja karkaa levittämään tarttuvaa tautia. Myös nyt käyttöön otettu valmiuslaki antaa viranomaisille valtuuksia kontrolloida kansalaisten liikkuvuutta ja vapautta.

Tilanne on poikkeuksellinen. Yleensä ihmisen oikeutta vapauteen rikotaan vain silloin, kun hän rikkoo lakia. Silloin rangaistuksena voi olla vapaudenmenetys eli vankila. Kaikissa muissa tapauksissa yhteiskunnan puuttuminen yksilön vapauteen on outoa ja ennenkuulumatonta. Siksi kai esimerkiksi Suomessa karanteenien kanssa ollaan niin varovaisia. Täällä ei olla totuttu siihen, että yhteiskunta puuttuu yksilön vapauteen, mikä on tietysti hyvä asia mutta voi aiheuttaa vaikeuksia nähdä, milloin tilanne on niin vakava että puuttumiseen on aihetta. Ja että nyt on, olisi ollut jo päiviä ja viikkoja sitten.

Lue aiheeseen liittyen maanantain blogikirjoitus: Miksi koronavirus ei ole vain mikä tahansa influenssa, vanhusten tauti tai Italian vaiva vaan vaarallinen kaikille meille

Osaselityksenä Kiinan onnistuneeseen koronaepidemian hoitoon pidetään keskusjohtoista järjestelmää ja sitä, että Kiinassa kansalaiset ovat tottuneet rajuihin yksilönvapauden rajoituksiin ja toimenpiteisiin valtiovallan taholta. Jos valtio määrää pysymään kotona, desinfiomaan kengänpohjat ja ilmoittamaan reaaliaikaisesti sijaintinsa tarkoitusta varten kehitetyn sovellutuksen avulla, silloin pysytään kotona, desinfioidaan kengänpohjat ja ilmoitetaan sijainti. Jos sovellus paljastaa että erehdyt punaisille eli infektoituneille alueille, tuloksena on automaattisesti karanteeni.

Italiassa, Suomessa ja Euroopassa tiukkoja rajoitteita eivät kaikki noin vain niele, sillä meillä on demokratiamme, johon olemme kasvaneet.

Ironista kyllä, koronavirus on paitsi rajoittanut kansalaisten vapautta, aiheuttanut levottomuuksia vapaudenrajoitusrangaistusta kärsivien vankien keskuudessa. Italian vankiloissa Venetsiasta Palermoon on noussut viime viikonlopusta lähtien nyt jo onneksi rauhoittuneita vankilakapinoita, joissa vangit vaativat parempaa suojaa koronavirukselta ja protestoivat vierailuaikojen perumisia vastaan ja ovat mm.sytyttäneet tulipaloja ja rikkoneet kepeillä ja mailoilla vankiloiden sisätiloja. Esimerkiksi Apuliassa Foggian kaupungin vankilassa kapinaan osallistui jopa 70 vankia.

Osassa vankiloista vankien läheiset ovat yhtyneet mielenilmaisuun vankilan ulkopuolella ja vaatineet tapaamisoikeutta vankeihin.  Levottomuuksissa on kuollut 13 vankia ja joitakin vankeja on karannut. Osa kuolemista selittyy lääkkeiden yliannostuksilla, sillä sekasorron keskellä vankilan lääkekaapista on varastettu lääkkeitä ja jotkut vangit ovat syöneet niitä tappavan annoksen.

Vangeille on luvattu lisää hengityssuojaimia ja kaikkia mahdollisia suojelutoimia koronaa vastaan. Vankien protestit ovat kuitenkin jatkuneet siitä huolimatta. Ehkä kun ollaan jo valmiiksi voimakkaan vapauden rajoituksen tilassa, poikkeustilanne voi aiheuttaa vielä voimakkaamman turvattomuuden tunteen?  Kun ei pääsekään kotisohvan turvaan. Tai sitten vangit ovat vain löytäneet tekosyyn riehua. Epäillään myös, että yhtäaikaisten vankilakapinoiden taustalla saattaisi olla mafia.

Vankikapinat ovat yksi osoitus niistä yllättävistä sivuvaikutuksista ja lisäseuraamuksista, joita laaja epidemia ja poikkeutila saattaa yhteiskunnassa aiheuttaa. Sitäkin tärkeämpää olisi ymmärtää rajoittaa omaa vapauttaan, luopua hetkeksi elämästä sellaisena kuin on siihen kasvanut, tällä hetkellä erityisesti Italiassa mutta osittain jo myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Historiassa on hetkiä, jolloin yksittäisen ihmisen elämä lakkaa ikään kuin olemasta ja sulautuu yhteiseen, kollektiiviseen historiaan. Tämä on yksi niistä.

Kun kaikkina näinä vuosina olemme ajaneet autolla Helsingistä Roomaan, meidän ei ole kertaakaan tarvinnut pysähtyä yhdelläkään rajalla. Ajamme Euroopan läpi niin että valtionrajoja tuskin huomaa, ellei ole tarkkana. Nyt joka paikkaan on noussut rajat.

Aika pysäyttävä ajatus. Ja nyt kun korona leviää voimakkaasti muuallakin Euroopassa, eteen avautuu lisää tuntemattomia ja siksi pelottaviakin horisontteja.  On vahva tuntu, että historia tapahtuu nyt. Sitten maailmansotien Eurooppa ei ole ollut näin poikkeuksellisessa tilanteessa.

Italiassa vedotaankin nyt voimakkaasti juuri nuoriin, jotta he jaksaisivat pysytellä kotona. Tehkää se isovanhempienne ja vanhempienne vuoksi, sanotaan lehdissä ja sosiaalisessa mediassa ja terveydenhuollon ammattilaisten suulla.  Pohtikaa sitä, että isovanhempanne lähtivät valittamatta sotaan maansa puolesta kun olivat teidän ikäisiänne ja siellä meni vuosia ja jopa jäljellä oleva elämä, mutta nyt te valitatte koska teidän täytyy pysyä jonkin aikaa kotisohvalla. 




Lue myös muita kirjoittamiani korona-aiheisia tekstejä: 

Paljonko saan blogista palkkaa, kirjoitanko koronasta rahan takia sekä maailma, jossa lääkäriin ei pääse


Korona: minun tarinani ja näin se oireilee perheenjäsenissämme

Yöllinen soitto hätäkeskuskeen - korona on tällä hetkellä päivystyksessä "kirosana"

Hoitohenkilökuntaa ilman maskeja, ihmiset jonottava viimassa - tämä on todellisuus Laakson koronaterveysasemalla

Meillä sairastetaan ehkä koronaa ja pelottaa että lapsellani on vakava tautimuoto. Olisi sata muutakin huolta ja kysymystä, mutta mistä saamme tietoa ja apua? 

Minulla voi olla korona mutta en pääse testiin ellen mene sairaalakuntoon

Tällaista on arki karanteeni-Italiassa - tyhjät kadut, autiot piazzat, taskussa kulkuluvat. Tämä voi olla edessä Suomessakin, mutta sekin on parempi olla tekemättä tarpeeksi

Tässä syy miksi hallituksen pidättäytyminen "spektaakkeleista loukkaa jokaista suomalaista

Miksi koronavirus ei ole vain mikä tahansa influenssa, vanhusten tauti tai Italian vaiva, vaan vaarallinen kaikille meille

Koronavirus on levinnyt Italiaan. Tuleeko se meillekin, täytyykö alkaa täyttää ruokakaappeja?

Hyvää laiskiaista - ja tyyneyttä ja rauhallisuutta! (Koronaviruksesta osa 2)

Terveysviranomaisten ohje koronaviruksen estämiseksi: "Älä mene sairaana töihin" - helpommin sanottu kuin tehty

Koronakriisin vaikutus Italian turismiin: Venetsiassa ilmaisia aperitiiveja ja Roomassa hotelli, jossa hinnan päättää asiakas

Miehet ja vanhukset enemmistönä kuolemantapauksissa - Italian koronaviruskuolemat numeroina ja tunnelmia maskien takaa

Koronaviruspelkoa Roomassa: "Kiinasta tulevilta pääsy kielletty"



Kommentit

  1. Olen just viimeaikoina nähnyt paljon eläkeläisiä liikkeellä, kaikki eivät halua noudattaa karanteenia. Tosin en itsekkään täysin sitä noudata koska käyn kuitenkin ruokaostoksilla ja jos on hyllyt tyhjinä sitten joudun menemään muualle ostamaan mutta muuten en nyt liiku niin paljoa kuin muuten. Monille se karanteeni voi olla kuin märkä rätti vasten kasvoja, olen miettinyt että joillain ei ehkä ole niin viihtyisiä koteja vaikka sehän on toisaalta toissijainen asia nyt. Kiinnostaisi juttu teidän automatkoista, menittekö yleensä Ruotsin kautta vaiko autolautalla Saksan kautta? minulla oli jo aiemmin mielessä yks hyvä uusi hotelli Italiassa jossa olis ollut poreallas ja kaikki, mutta en onneksi ehtinyt varata mitään kun tuli koronakriisi. En tiedä kauanko koronakriisi vielä kestää mutta vaikutukset jatkuu varmaan syksyyn asti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ilmeisesti on paljon väkeä liikkellä vielä rajoituksista huolimatta. Ruokaostokset tietysti täytyy hoitaa, mutta muut menot pitäisi nyt kaikkien tajuta jättää pois. Onneksi yhä useampi tajuaakin. Karanteeni ei ole helppo juttu useillekaan, mutta lohduttaa että tilanne on kaikille yhteinen ja sama. Toisia tsemppaamalla tästä selvitään vähän helpommin. =) Voin joskus kirjoitella niistä automatkoista, jonkun verran olen kirjoittanutkin jos etsit tunnisteella autolla Roomaan niin löytyy. Menimme Saksan kautta aivan viime vuosiin asti, oliko nyt viitisen vuotta sitten kun aloimme mennä Via Balticaa, kun tajusimme että se tulee yli tuhat euroa halvemmaksi. Saksan-laiva on niin kallis ja sitten Baltiassa bensa ja yöpymiset halvempia. Mukavempikin on mennä Via Balticaa, kun laivalla tulee aika niin pitkäksi ja muutama paha myrskykin osui kohdalle, niin ei enää houkuttanut laiva. Baltiassa on vähän hitaampi ajaa, mutta hienot maisemat korvaa vaivan, lehmiä, maaseutua, pikkukyliä, ja upeita hotelleja paljon edullisemmin kuin Suomessa. Toivotaan että koronakriisi päättyy aikanaan ja päästään taas joskus autolla Italiaan. Tällä hetkellä tuntuu vaan niin kaukaiselta ajatukselta että hyvä ettei silmäkulmat kostu. Italia, Italia, kuinka oletkaan kaukana! Tsemppiä sinullekin Susanna karanteenielämään!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Korona: minun tarinani ja näin se oireilee perheenjäsenissämme

Kolme viikkoa koronaoireilua: näin tauti alkoi, eteni ja parani

Oliko minulla korona vai ei?

Nyt muutetaan Italiaan! Virtaavan veden odottamaton seuraamus Nurmijärven Myllykoskella

Menneisyyden kummallisuuksia: kihloihin Firenzen väentungoksessa ja onni jonka tajusimme vasta kun se oli ohi