Koronaviruspelkoa Roomassa: "Kiinasta tulevilta pääsy kielletty"

Fontana di Trevi on Rooman kuuluisin suihkulähde. Anita Ekberg heittäytyi
kylpemään sen vedessä Marcello Mastroiannin kanssa elokuvassa La dolce vita.
Roomasta kuuluu kummia: eilisaamuinen lehtiuutinen la Repubblicassa kertoi, että Fontana di Trevillä sijaitseva kahvila oli asettanut koronaviruspelosta kielivän kieltokyltin oveensa. Kansainvälisen turvallisuustilanteen vuoksi Kiinasta tuleville pääsy kielletty, siinä luki sekä kiinaksi että englanniksi. Pahoittelemme häiriötä. 

Mitähän tähän nyt sanoisi? Ajatellaanpa asiaa hiukan. Fontana di Trevi -suihkulähde, yksi Rooman ruuhkaisimpia nähtävyyksiä, paikka jonka jokainen Roomassa käyvä turisti haluaa nähdä. Valtava, korkeudeltaan 20- ja leveydeltään 26-metrinen, vuonna 1762 valmistunut myöhäisbarokkityylinen suihkulähdekompleksi, palazzo Conti di Polin julkisivu.


Se jonne täytyy heittää kolikko olkansa yli, jos haaveilee palaavansa joskus vielä uudelleen Roomaan. Se jonka keskellä komeilee merenjumala Neptunuksen patsas ja joka saa vetensä maanalaisesta antiikin Rooman ja keisari Augustuksen aikaisesta Acqua Vergine -akveduktista, ainoasta Rooman akvedukteista joka on keskeytyksettä ollut käytössä näihin päiviin asti.

Suihkulähde sijaitsee kokoonsa nähden suhteettoman pienellä ja ahtaalla aukiolla. Kun lähestyy nähtävyyttä jotakin sinne johtavista kapeista kaduista pitkin eikä tiedä mitä etukäteen odottaa, aukiolle saapuminen saa aikaan silmien leviämisen: miten jotakin näin suurta voi yhtäkkiä löytyä keskeltä näin ahtaita katusokkeloita.

Ahtaus yhdessä suosion kanssa tarkoittaa sitä, että aukio on aina tupaten täynnä väkeä. Eteenpäin tuskin pääsee ainakaan astumatta kenenkään varpaille tai raivaamatta tietä. Turisteja maailman joka kolkasta, kieliä joka kielialueelta. Suuria turistiryhmiä, paljon selfiestickejä, lukemattomia hellehattuja, nuoria ihmisiä, vanhoja ihmisiä, perheitä ja pariskuntia, lastenrattaita ja kävelykeppejä.  Ja kyllä, varsin paljon aasialaisia, myös yskiviä ja aivastavia ihmisiä.

Mikä on todennäköisyys, että tälläkin hetkellä siellä liikuskelee kiinalaisia, jotka kantavat tai sairastavat koronavirusta? Ei suuren suuri, mutta mahdollinen. Kuinka suuri on todennäköisyys, että tällainen henkilö menee johonkin alueen ravitsemusliikkeistä? Ei suuren suuri, mutta mahdollinen. Kuinka suuri on todennäköisyys, että tämä virusta kantava henkilö tartuttaisi virusta eteenpäin? Arvaat varmaan jo vastauksen.



Monet asiat ovat elämässä periaatteessa mahdollisia, mutta käytännössä todennäköisyys on pieni. Riskejä on kaikkialla. Riski saada tavallinen influenssavirus on moninkertainen koronavirusriskiin verrattuna. Tavalliseen influenssaan myös kuolee joka vuosi maailmanlaajuisesti paljon enemmän ihmisiä kuin koronavirukseen on tähän mennessä kuollut. Suomessa influenssan takia kuolee joka vuosi noin 500-1000 ihmistä.

Siispä todennäköisyys sille, että Fontana di Trevin aukion kahvilaan osuu koronavirusta tartuttava potilas, joka vielä tartuttaa muitakin sisätiloissa olevia, on pieni. Lisäksi kyseessä on melko pienen riskin asia muutenkin. Tämänhetkisten tietojen mukaan koronvirus ei ole erityisen herkästi tarttuva, se ei esimerkiksi tartu ilman välityksellä vaan pisaratartuntana ja esimerkiksi ovenkahvoista - perusflunssien tapaan siis. Käsienpesulla pääsee jo aika pitkälle taudin torjunnassa.

Lisäksi koronaviruksen kuolleisuusprosentti näyttäisi olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Suurimmalle osalle sairastuneista tauti on lievä. Vakavampaan tautimuotoon sairastuu tämän hetken tietojen mukaan noin 17 prosenttia, ja heilläkin vakavuus tarkoittaa lähinnä hengitysvaikeuksia. Tautiin kuolleet ovat isoksi osaksi vanhuksia tai perussairaita.

Roomassa mielipiteet nousivat nopeasti kieltokyltin pystyttänyttä kahvilanpitäjää vastaan. Rasismikorttia heilutettiin, vaikka rasismin kanssa kyltillä ei olekaan mitään tekemistä mutta toki joitakin yhteisiä elementtejä - vieraan pelko, ihmisten niputtaminen ryhmiin, asiakkaiden valikoinnin ikäviä historiallisia kaikuja mieliin tuova tapa. Ihan riittävästi syytä tuntea vastenmielisyyttä kylttiä kohtaan.

Rooman turistikeskustassa turisteja on runsain mitoin kaikkialla.
Kuvassa näkymä Via Condotti -kadulta Espanjalaisille portaille päin.

Monet Trevin alueen yrittäjät ilmaisivat paheksuntansa ja vakuuttivat kiinalaisturistien olevan tervetulleita. Sitten vasta toimitaan, jos viralliselta taholta tulee ohjeistuksia, esimerkiksi suosituksia hengityssuojainten käytöstä.

Niitähän, a proposito, käyttävät aasialaisturistit melko yleisesti noin muutenkin.

Aikoinani pidin hengityssuojia käyttäviä pöpöpelkoisina matkalaisina, kunnes kuulin eräältä lääkäriltä, että Aasiassa on yleistä käyttää hengityssuojainta silloin, kun on itse sairaana mutta joutuu matkustamaan, esimerkiksi lentomatkoilla. Se on kohteliaisuutta ja kanssaihmisten huomioimista, oman taudin tartuttamisen välttämistä.

Uskoisin että tällä hetkellä jos koskaan jokainen sairauden oireita itsessään tunteva kiinalaisturisti käyttää hengityssuojainta, jos hänen täytyy liikkua ihmisten ilmoilla vaikkapa juuri Roomassa, odotetun lomamatkan aikana.

Ignobile. Alhaista, kommentoi Pd-puolueen politiikko Marco Palumbo Trevin kahvilayrittäjän kieltokylttiä. Rooman kaupunginjohtaja Virginia Raggi kehottaa asukkaita välttämään "psykoosia ja hätäännystä", stop psicosi e allarmismi. 

Erityisesti kritisoijia karsastuttaa, että kahvilanpitäjä on ottanut oikeudekseen liimailla kieltolappuja ilman että asiasta on virallisia ohjeita terveysministeriöltä tai WHO:lta. Palumbon mieleen kieltokyltit tuovat ikäviä kaikuja 1900-luvun mustimmilta vuosikymmeniltä, jolla hän viitannee 1930- ja 40 -luvun Saksaan.

Aikamoinen rinnastus vaikka kieltämättä se minullakin kävi ensimmäiseksi mielessä kyltin nähtyäni. Mutta tässähän ei kukaan ole kenenkään etnisyyttä karsastamassa - sananmuotokin on "kohteliaasti" muotoiltu eli Kiinasta tulevat, eivät kiinalaiset -  vaan tarttuvaa tautia joka sattumoisin on siirtynyt eläimistä ihmisiin juuri Kiinassa.

Eikä välttämättä ihan sattumoisin, ottaen huomioon Wuhanin ja muiden kiinalaistorien olosuhteet: villieläimiä häkeissä, lepakoita, käärmeitä, koiria, lintuja myytävänä ja lautasella. Monien epidemiologien ja biologien mukaan on vain ajan kysymys, milloin eläimistä ihmisiin ja ihmisestä ihmiseen siirtyviä tauteja syntyy, uusia epidemioita ja jopa pandemioita puhkeaa, ja jos mutaatioiden kanssa huonosti käy, ne ovat myös tappavia.

Mitä enemmän ihmisiä ja mitä läheisemmissä kosketuksissa olemme eläimiin, myös villeihin, jopa syömme niitä, sitä suurempi on riski yhä uusien zoonoositautien syntymiseen.  Sikainfluenssa on viimeisin hyvin laajalle levinnyt zoonoositautipandemia, muita historiasta tuttuja on esimerkiksi vuosina 1918-19 riehunut espanjantauti, joka tappoi maailman väestöstä joka 20. ihmisen.

Tämän hetken koronavirus on siis yksi uusista zoonooseista, lepakoista ja käärmeistä ihmiseen siirtynyt taudinaiheuttaja. Tartunnat eivät vielä täytä pandemian tuntomerkkejä mutta mahdollisuudet siihen ovat olemassa.

Turisteja Espanjalaisilla portailla.

Koronaa verrataan usein pelättyyn sarsiin (joka myös on koronavirus), mutta sarsissa kuolleisuusprosentti oli suurempi eli kymmenen. Lähi-Idässä muutama vuosi sitten levinnyt mers tappoi jopa 35 prosenttia sairastuneista, lintuinfluenssa vielä useamman.

Näiden tietojen valossa tämä uusi korona on siis melko lievä tauti. Mutta auttaako se pelkoihin? Ei taida auttaa. Ihminen on lajina taipuvainen joukkohysteriaan, ja uuden pelko istuu vielä lujemmassa. Koronavirus on uusi asia, suuri tuntematon, ja kaikki mikä on uutta ja tuntematonta, pelottaa. Kaikki mistä emme tiedä tarpeeksi, kaikki missä on hivenenkin verran aihetta epäillä, että emme vielä tiedä kaikkea eikä meidän ehkä halutakaan tietävän.

Pelko on luonnollista, se on osa perimmäisiä vaistojamme, henkiinjäämistaistelun meihin sisäänrakentama ominaisuus. Minuakin pelottaa, myönnän sen, vaikka järjellä tiedän pelon turhaksi. Olen aina erittäin herkkä kaikenlaisille epidemiauutisille, olen pelännyt ja pelkään zikaa ja sikainfluenssaa, jo mainittuja sarsseja ja merssejä ja lintuflunssaa, ebolaa, hullunlehmäntautia ja puutiaisaivokuumetta....kaikkea en ehkä muistakaan.

Olen muun muuassa perunut yhden Rooman-matkan zikaviruspelon vuoksi (sinä kesänä kun odotin kuopusta). Lisäksi olen puolipaniikissa mennyt ottamaan sikainfluenssarokotuksen esikoista odottaessani eli vuonna 2009 , kärsinyt siitä vuorokauden kuumehorkkasivuvaikutukset - ja jälkeenpäin huokaissut helpotuksesta, etten saanut siitä narkolepsiaa eikä vatsassani kasvava sikiö vaurioita.

Tuhkarokkopelko on puolestaan saanut minut siirtämään Italian-matkan ajankohtaa ja kieltäytymään astumasta mihinkään yleisiin sisätiloihin (kahvilat, kauppakeskukset jne.) alle vuoden ikäisen kuopuksen kanssa, joka oli vielä ilman tuhkarokkorokotusta vuonna 2017 eli Italian viime vuosien suurimman tuhkarokkoepidemian aikaan. 

Tästä sekä rokotteisiin liittyvistä ajatuksistani kirjoitan teksteissä Tuhkarokkoepidemia sekoitti pakan ja Tarvitseeko tuhkarokkoa pelätä kun matkustaa Italiaan (ja muutenkin)?

Viime Rooman-reissulla pelkäsin appivanhemmillani olevaa antibioottiresistenttiä E-coli -bakteeria, mistä kerron tekstissä Elämää antibioottiresistentin E.colin kanssa ja ajatuksia italialaisesta isovanhemmuudesta.

Fontana di Trevillä on usein niin paljon porukkaa, ettei
 reunalle edes mahdu heittämään kolikkoa. Täytyy jonottaa vuoroaan.


Vaikka paljon enemmän pitäisi pelätä ihan tavallista influenssaa, jos pelkäämään ylipäätään haluaa lähteä. Tai syöpää.  Tai liikenneonnettomuutta. Myrkkyhämähäkkejä tai -käärmeitä. Punkkeja.  Mielenvikaisia ihmisiä. Naisvihaajia. Holokaustinkieltäjiä. Empatiakyvyttömiä paskiaisia. Hulluja johtajia. Ilmastonmuutosta. Lajien kuudetta sukupuuttoaaltoa. Kimalaisten kuolemaa. Ydinjätettä ja kemikaaleja. Kaiken inhimillisen ja terveellisyyden edelle menevää talouskasvun ja tehokkuuden ihannointia. Burn outia ja (mielen)terveydelle haitallista asioiden ja elämänarvojen priorisointia. Suvussa kulkevia perinnöllisiä sairauksia. Riskejä riittää.

Mutta palataan vielä hetkeksi Roomaan ja Fontana di Treville. Kieltokyltti hävisi kahvilan ikkunasta nopeasti - se ehti olla paikoillaan vain pari tuntia. Kyltin aiheuttama julkisuus ilmeisesti säikäytti kahvilanpitäjän ja hyvä niin.

Puolustajiakin Roomassa löytyy kieltokylttien pystyttelijöille. Eräs ravintolanpitäjä myönsi ymmärtävänsä kieltokyltin takana piilevää pelkoa, vaikka ei itse sellaista laittaisikaan. Pelko. Se saa ihmisen tekemään mitä suurimpia älyttömyyksiä, sillä pelko on (vallanhimon ja rakastumisen ohella) yksi tehokkaimmista järjen sumentajista kautta aikojen.

PAROLA DEL GIORNO: malattia contagiosa (f) = tarttuva tauti Il (nuovo) coronavirus è una malattia contagiosa che causa sintomi lievi come raffreddore e mal di gola, ma in alcuni casi anche sintomi più severi, per esempio difficoltà respiratorie e polmonite. = (Uusi) koronavirus on tartuntatauti, joka aiheuttaa lieviä oireita kuten vilustumista ja kurkkukipua, mutta joskus myös vakavampia oireita kuten hengitysvaikeuksia ja keuhkokuumetta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Me emme halua emmekä voi - miksi jäin pois penkkariajeluista lukiossa?

Elän mieheni siivellä ja olen onnellinen siitä

Minun kokemukseni ei ole sinun kokemuksesi, onneksi - ajatuksia lestadiolaisuudesta

Lapsiluku täynnä - miksi harrastaa enää seksiä?

Jos ei lähde, voi katua loppuelämänsä. Miksi se tuli mieleeni Triplan Surf Housessa?