Elämäsi sisäpiiri ja miksi on tärkeää puolustaa sitä muiden mielipiteiltä

Sydämet laatikossa suojassa -
 niin kuin elämänarvot sisäpiirissä.
Senhän me kaikki äidit tiedämme: teet niin tai näin, aina on joku valittamassa ja esittämässä mielipidettään. Ai annatko vauvasi nukkua yksin omassa huoneessaan, niin kaukana raukka joutuu vanhemmistaan olemaan! Mitä, nukutteko perhepedissä, sehän voi olla vaarallista vauvalle! Korvikevauvat ne vasta raukkoja ovatkin (kauheaa miten paljon vitamiineja, läheisyyttä jne. menettävät), samoin ne jotka ne juovat äidinmaitoa vielä yli vuoden ikäisenä (kenen tarpeita tyydyttämään sitä imetystä oikein niin pitkään jatketaankaan, lapsen vain äidin).

Eli aina on joku, jonka mielestä liian kaukana tai liian lähellä, liian vähän tai liian paljon.

Selvitäkseen tästä elämästä edes osittain täysjärkisenä, on jokaisen äidin (ja kenen tahansa muunkin) rakennettava itselleen tiukasti aidattu sisäpiiri. Se on se alue mielipiteitä, elämänkatsomusta, periaatteita, valintoja ja toimintatapoja, jotka on niin hyvin pohdittu ja itselle perusteltu, ettei niitä ole valmis vaihtamaan. Eikä edes perustelemaan muille, ellei itse välttämättä halua.

Ainakin olisi syytä rakentaa tällainen sisäpiiri. Ilman sitä elämästä ei tule yhtään mitään. Olen omakohtaisesti huomannut tämän viime vuosien aikana, ja elämänlaatuni parantui huomattavasti sen jälkeen, kun ymmärsin asian tärkeyden.

Mitä sitten konkreettisesti tapahtuu, ellei elämässä ole muiden mielipiteiltä suojassa olevaa sisäpiiriä?





Elämältä putoaa pohja ja perusta. On nimittäin niin, että mitä tahansa valitsekin, minkä tahansa työuran, kasvatusmetodin, vauvan- tai lastenhoitoon liittyvän ratkaisun, elämäntyylin, kulutustottumuksen, aina on olemassa joku, jolla on esittää vastalauseensa. Mikä tahansa on vakaumuksesi tai periaatteesi tai mielipiteesi, jollakin on aina esittää parempia perusteluja, jotka kumoavat ne.

Tämä koskee niin elämän isoja, perustavalaatuisia asioita kuin pieniäkin yksityiskohtia. Pienistä yksityiskohdista voi kyllä antautua keskustelemaan ja väittelemäänkin, niitä pitää olla valmis tarkistamaan aika ajoin ja tarvittaessa jopa muuttaa. Usein sellainen on paitsi hyödyllistä, myös jopa piristävää ja antoisaa, mutta niistä isoista, sisäpiiriin kuuluvista - siinä olet pulassa, jos niistä lähdet kättä vääntämään.

Itselleni sisäpiiriin kuuluu hyvin vähän asioita, muutama hassu vain. Mutta ne ovat sitäkin tärkeämpiä ja isompia, eikä isoa sisäpiiriä kannatakaan pitää. Sellaista ihmistä, jolla on sisäpiirissä iso joukko mielipiteitä ja periaatteita, kutsutaan joustamattomaksi ja omahyväiseksi jääräpääksi. Ja jos hän vielä on innokas tuputtamaan omaa sisäpiiriajatteluaan muille, kutsutaan häntä myös fanaatikoksi.

Onkin tärkeää ymmärtää, mikä ajattelu ja toimintatapa on todella niin kullanarvoista ja hyvää, että se kannattaa ottaa sisäpiiriin. Huonot sisäpiiriperiaatteet voivat pahimmillaan tuhota elämän, tai ainakin lastesi elämän, jos kyse on kasvatusasioista.

Elämänarvoihini kuuluu mm. se, että tärkeimmät
 sisustuselementtimme ovat lasten piirustukset...
Sisäpiiri ei myöskään synny tuosta vain eikä ihan vähällä vaivalla. Sen muodostumiseen voi kulua vuosia ja taas vuosia, erittäin paljon ajattelua ja pohdintaa ja tärkeiden asioiden hidasta kirkastumista ja kiteytymistä.  Ja se kulkee käsi kädessä persoonallisuuden kypsymisen kanssa, sen olen huomannut. Nuorena on altis kaikenlaisille vaikutteille, ja se mikä eilen oli järkähtämätön periaate, on tänään uudelleenpunninnan alla ja huomenna pelkkä menneisyyden muisto.

Nuorempana sisäpiirissäni olikin ehkä vain yksi pysyvä periaate: älä välitä siitä mitä muut sinusta ajattelevat. Se oli ohjenuorani, mutta kadotin sen usein ja välitin kuitenkin.

Ei sisäpiirini nytkään ole mikään murtosuojattu luodinkestävä koppi, vaan joudun tekemään jatkuvasti töitä sen suojassa pitämiseksi. Elänhän jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (vaikka joskus toivoisinkin kaikkea muuta), ja jotkut elämänvalintani kuten pitkä kotiäitiys ovat räikeässä ristiriidassa vallitsevien arvojen ja ihanteiden kanssa.

Lisäksi olen yhteiskunnan jäsen, ja yhteiskunnan ihanne on pitää jäsenensä yhtenäisenä joukkona. Joukkopaine työntää yksittäistä jäsentä toimimaan niin, että yhteiskunta pysyy yhtenäisenä, ja tietyllä yhteiskunnan ihannoimalla tavalla toimiva enemmistö painostaa erilaisia yksilöitä yhteiseen muottiin.   Tätä kutsutaan lyhyesti ja ytimekkäästi sosiaaliseksi paineeksi.

...ja hyväksymme ongelmitta sen, että elämänvalinnoillamme ei remontoida keittiöitä ja kotia
tuosta vaan, vaan vanhalla mennään niin kauan kuin suinkin vain ehjänä pysyy -  tämän keittiön laatikoston
 kanssa on siinä ja siinä, ylälaatikko on jo lakannut toimimasta. Kyllä, se on teipillä kiinni! 

Lisäksi on mainonta, muotivillitykset, some-ilmiöt, ja mediallakin on sanansa sanottavana joka asiaan. Tee näin, niin tulet onnelliseksi! Kymmenen maailmankolkkaa, jotka sinun tulee nähdä elämäsi aikana! 100 kirja, jotka lukea. Elämyksiä, joita ilman et voi olla.

On mitä erilaisinta hypetystä, hyggeilyä, karppausta (joka luojan kiitos ei enää ole muodissa), luomuilua, ympäristöajattelua, talousnäkökohtia, puhumattakaan lukemattomista erilaisista uskonnollisista ajattelutavoista, joista jotkut painottavat pelastuksen lähteenä hyvää ihmisyyttä selkeine ja ulkopuolisille usein absurdeina näyttäytyvine sääntöineen, toiset uskovat karmaan tai armahdukseen ja jotkut siihen, että kaikki muu paitsi heidän sisäpiirinsä johtaa kadotukseen.

Eikä riitä, että näemme mainoksia, altistumme vaikutteille somessa, saamme niitä mediasta ja kulttuurin kentältä - usein ihan läheltämme löytyvät ne pahimmat sisäpiirin arvojamme vastaan hyökkääjät. Mitä tahansa mieltä oletkin jostakin asiasta ja miten perusteellisesti hyvänsä olet sen pohtinut itsellesi, aina löytyy tuttavapiiristäsi joku joka on juuri vastakkaista mieltä ja kaiken lisäksi osaa aukottomasti perustella oman kantansa. Tai ainakin tällainen henkilö löytyy somen keskustelupalstoilta, jos sinne erehdyt menemään esittelemään mielipiteitäsi ja arvojasi!

Ellei ole tehnyt itselleen selväksi asioita joihin uskoo ja joista ei halua neuvotella, elämästä tulee jatkuvaa taistelua kaikkea tätä ulkoapäin tulevaa vaikutetta vastaan. Ja siinä taistelussa suurimman uhan alla on lopulta oma psyyke.

Myös kirjallisuus ja tutkittu kirjatieto on osa elämäni tärkeimpiä arvoja, ja arvostan kirjoja esineinä.
Voi kun olisin jo parikymmentä vuotta sitten ymmärtänyt, että avain tasapainoiseen ja onnelliseen elämään ei ole se, että saavuttaa suosiota, mainetta ja mammonaa vaan se, että on sinut omien valintojensa ja elämänarvojensa kanssa - niiden jotka juuri itse on hyväksi havainnut eikä kukaan muu niitä ole valmiiksi sanellut.

Niitä valintoja ei tarvitse perustella kenellekään eikä tehdä niistä tiliä. Ne kuuluvat vain minulle.

Jos tämä kirjoitus olisi kirje, laittaisin siihen perään post scriptumin: Jokaisella joka tämän lukee, on tietenkin oma mielipiteensä tekstin aiheesta, ja ehkä keskimäärin joka kolmas tai neljäs ajattelee, että olen ehdottoman väärässä; kuka kokee esittämäni näkemykset jääräpäisinä, kuka naiiveina, kuka rajoittuneina, kuka vastuuttomina,  kuka muuten vain kyseenalaisina: ei noin voin ajatella! Näetkö, kehä ei lopu koskaan... Mutta sitä tärkeämpää onkin pitää kiinni sisäpiiristä ;).


PAROLA DEL GIORNO: i valori della vita = elämänarvot I valori della vita che scegliamo sono la bussola che darà una direzione al nostro futuro. =
Valitsemamme elämänarvot ovat tulevaisuudellemme suunnan antava kompassi.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Yksi ui altaassa vastaan, toinen purjehti taivaalla - näin keksimme lapsillemme nimet

Tutti jäi mökille - vinkkejä helpompaan tutistaluopumiseen

Vastasyntyneestä kiukuttelijaksi - "kiukuttelu" on tärkeä etappi lapsen kehityksessä

Miksi kaksi on ideaali lapsiluku ja pyykkikone ei ole tehnyt meistä onnellisempia

Häviäjät nukkuvat, menestyjät heräävät kello 4.30?