Liian kuumaa laatuaikaa vaimon kanssa

Lempisaunajuomani.
Miltäpä kuulostaa seuraavanlainen parisuhteen laatuaika: Lapset nukkuvat, talo on hiljainen eikä ole edes jalkapallomatsia häiritsemässä, vaan on hyvää aikaa lämmittää sauna. Jääkaapissa kylmenee villivadelmavesi. Lähdetkö saunaan, vaimo kysyy. Moni mies vastaisi ilomielin kyllä, varsinkin kun vaimo on vielä älynnyt laittaa jääkaappiin kylmenemään jotain vähän huurteisempaakin.

Toki miehenikin vastasi eilen kyllä tätä ehdottaessani, mutta ei niin ilomielin. Taasko pitäisi lähteä sinne koppiin paistumaan.  Älä sitten heitä löylyä, oli hänen ensimmäinen kommenttinsa saunan lämmössä. Parin minuutin kuluttua ensimmäiset kärsimyksen merkit ilmestyivät kasvoille. Yritin jutella niitä näitä kun kerrankin rauhassa kahdestaan sai puhua, ja siinä sivussa vaivihkaa heitin yhden pienen kauhallisen vettä kiukaalle. Seuraukset olivat kohtalokkaat:

Mieheni kasvot vääntyivät irvistykseen. Hikikarpalot puskivat kasvoille. Otsasuoni tykytti. Laatuaika vaimon kanssa oli mitä ilmeisimmin käymässä aivan liian kuumaksi. Hänen oli pakko päästä pois saunasta, ja äkkiä. Hulluja te suomalaiset, hän puuskahti poistuessaan.

Minä jäin istumaan yksin lauteille ja pääsin heittämään muutaman kunnon kauhallisen sitä löylyäkin. Kun parinkymmenen minuutin hyvien löylyjen jälkeen saavuin saunapuhtaana jälkihiki valuen ja terve löylypuna poskilla olohuoneeseen, mies oli ehtinyt jo jäähtyä. Hän katsoi minua päätään pudistellen. Saatoin lukea hänen kasvoiltaan, että onkohan tuommoinen itsensä kuumentaminen oikein edes terveellistä.

Sama on toistunut lukuisia kertoja. Yhteinen saunahetkemme on hyvin lyhyt, minä saunon yksin pitkään ja hartaasti ja hän ihmettelee, miten pystyn. Ihan hyväntahtoisesti toki mieheni saunomiseeni suhtautuu ja miksei suhtautuisi, onhan hän nainut suomalaisen naisen, asunut maassa vuosia ja tottunut siihen, että Suomessa joka kodissa on sauna. Silti hän jaksaa vielä ihmetellä, miten joku oikeasti kykenee istumaan saunassa jopa puoli tuntia ja heittämään vielä löylyä.

Itse ihmettelen sitä, miten tiukassa saunan lämmön karsastaminen on ihmiselle, jos siihen ei ole pienestä pitäen tottunut. Alistuneena olen huomannut, että miehestäni ei saa löytykaveria edes 12 vuoden säännöllisen treenaamisen jälkeen. Aluksi olin ihan varma, että hän tottuisi pikku hiljaa kovempaan kuumuuteen, mutta näin ei ole käynyt. Vain pientä edistymistä on ollut huomattavissa, mutta se on niin pientä, että en itse sitä huomaa. Asiasta huomauttivat kerran vuodessa juhannuksena hänen kanssaan saunovat sukulaismiehet. Kuulemma oli jaksanut viime juhannuksena saunassa "paremmin kuin ennen". Tämä luultavasti tarkoitti viittä minuuttia kolmen minuutin sijasta tai kahta kauhallista löylyä yhden sijaan.

Kun meille tulee Italiasta vieraita, pistämme heidät tietysti heti saunaan. Anoppini viihtyi ensimmäisellä kerralla (tavallista vähemmän lämmitetyssä) saunassa pari minuuttia. Sitten hän poistui, koska "alkoi tulla hiki". Sen jälkeen hän ei ole saunassa käynyt. Sukulaistäti teki ennätyksen ja saunoi jopa vartin verran, alalauteella. Myös appeni "pitää" saunomisesta ja on istunut useammankin kerran saunassa kymmenen minuuttia, ilman löylynheittoa. He kaikki kolme kävivät saunassa yksinään, sillä ehdotukseni yhteisestä naistensaunasta ja mainintani pariskuntien yhdessä saunomisesta aiheutti heissä selvästi havaittavaa vaivautuneisuutta.

Mieheni saunoi joku kesä sitten kylässä olevan italialaisen kaverinsa kanssa rantasaunassa, ja siitä oli otettava ainakin kymmenen kuvaa. Tätä eivät kuulemma kaverit muuten uskoisi, että he kaksi istuvat ilkosen alasti vierekkäin saunassa ja vielä mäiskivät toisiaan selkään puunoksilla! (Saunavihta tosin oli mukana enemmän häveliäänä kuvausrekvisiittana.)

Alastomuus onkin varmasti yksi asia, joka tekee saunasta monelle italialaiselle ja yleensäkin ulkomaalaiselle eksoottisen ja oudon asian. Kun ei ole tottunut siihen, että näkee edes perheenjäseniään tai hyviä kavereitaan alasti, se voi tuntua jopa kiusalliselta. Varsinkin jos pitäisi saunoa jonkun vähänkään vieraamman, kuten kollegan tai kaukaisemman sukulaisen kanssa. Hyvänen hyssykkä!

Miehenikin mietti ensimmäisinä Suomen-vuosinaan ihan tosissaan, että pitäisikö laittaa uimahousut saunaan sukulaismiesten kanssa saunoessa. Selitin, että enemmän siellä saunassa uimahousut jalassa herättää huomiota kuin ilkosillaan. Mitä lie peittelee, saattavat muut saunojat miettiä mielessään.

Suomalainen mutkaton, saunakulttuurin tuoma suhtautuminen alastomuuteen on mielestäni hyvä asia. Arkielämä kävisi turhan hankalaksi, jos pitäisi miettiä onko sopivaa vaihtaa vaatteita lapsen nähden tai tuntea olonsa kylpytakki päällä vaivautuneeksi perhepiirissä. Molempiin tilanteisiin olen törmännyt Italiassa. Ensiksi mainittua asiaa pohti eräs äiti, joka lähetti vauvalehteen aiheesta kysymyksen. Asiantuntija-psykologi vastasi, että on ihan hyvä tapa pukeutua omassa huoneessaan, ennen kuin menee lasten luokse. Anoppilassa taas sekä minä että suomalaiset vieraani ovat saaneet palautetta pyyhe tai kylpytakki päällä kotona oleskelusta (toisin sanoen kävelemisestä alakerran suihkusta yläkertaan pukeutumaan).

Sellaisissa tilanteissa voisi tehdä hyvää kutsua sekasaunaan vaan koko porukka. Siinä se turha hössötys alastoman ihon vaarallisuudesta häviäisi.

Harmi vaan, että useimmille italialaisille suomalainen sauna tuntuu olevan ihan liian kuuma paikka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tutti jäi mökille - vinkkejä helpompaan tutistaluopumiseen

Yksi ui altaassa vastaan, toinen purjehti taivaalla - näin keksimme lapsillemme nimet

Lapsen sairastuminen sotki suunnitelmat - taas!

Elän mieheni siivellä ja olen onnellinen siitä

Triplaonni joka sai alkunsa Pasilassa