Maailman paras tiramisù

Piristävän hyvä herkku. 
Vihjailin jokin aika sitten, että saatan kirjoittaa postauksen tiramisùstani, joka on niin hyvää, ettei sellaista löydy edes mistään Italiasta. Me ainakaan emme ole löytäneet, ja olemme maistaneet kyseistä jälkiruokaa aika monessa paikassa. Tiramisùsta, myös omastani mutta myös yleisemmin, olen jo kirjoittanut täällä,  otsikolla Rooman parasta tiramisùa?

Tuosta kirjoituksesta on jo jokunen vuosi aikaa ja sen jälkeen olemme kokeilleet tiramisùa vielä useammissa ravintoloissa ja kahviloissa, ja nyt kirjoittaessani omasta tiramisùstani voin hyvin vaihtaa otsikon ensimmäisen sanan maailmaksi ja ottaa lopusta kysymysmerkin pois.

Olen ehkä omahyväinen, mutta kuten yllä olevan linkin takaa löytyvässä kirjoituksessa muotoilin, en ole elämässäni lasten lisäksi saanut juurikaan mitään merkittävää aikaan, joten maailman parhaan tiramisù-reseptin keksiminen on asia, jolla mielelläni kehuskelen. Pilke silmäkulmassa, tietysti!

Miten maailman paras tiramisù sitten tehdään? Se selviää seuraavilla riveillä:




Ensinnäkin, ei kannata hötkyillä vaan muistaa, että hiljaa hyvää tulee. Tiramisù kannattaa valmistaa edellisenä iltana, jolloin se saa maustua ja pehmentyä jääkaapissa rauhassa yön yli.

8-10 hengen maailman parhaaseen tiramisùun tarvitset:

8 kananmunaa
3,5 dl tomusokeria
4 X 250 g mascarponejuustoa
2 dl espressokahvia
1,5 dl makeaa kahvilikööriä (esim. Helmi)
350 g savoijardikeksejä
tummaa kaakaojauhetta

Valmista espressokahvi ja jätä jäähtymään.

Erottele kananmunien keltuaiset valkuaisista. Laita keltuaiset isoon, noin neljän litran (teräs)kulhoon. Laita valkuaiset toiseen melkein yhtä isoon kulhoon.


 Vaahdota keltuaiset ja 2,5 dl tomusokeria kiinteäksi vaahdoksi. Lisää mascarpone keltuaisvaahtoon, lisää myös kahvilikööri ja sekoita varovasti tasaiseksi.




Vaahdota valkuaiset 1 dl tomusokerin kanssa kovaksi kiiltäväksi vaahdoksi, kuin tekisit marenkia.



Lisää valkuaisvaahto keltuais-mascarponevaahtoon ja sekoita varovasti.



Lado noin 40cm x 25cm (lasagne)vuoan pohjalle savoijardikeksejä. Hienoimman, naked cake-henkisen tuloksen saat lasivuoalla, jolloin tiramisùn kerrostunut koostumus näkyy lasin läpi, mutta tässä käytän nyt tummaa vuokaa. Kostuta keksit jäähtyneellä espressokahvilla.


 Nostele päälle puolet kananmunamascarponevaahdosta.


 Asettele vaahdon päälle toinen kerros savoijardikeksejä, kostuta jälleen kahvilla. Levitä loput vaahdosta päälle. Laita jääkaappiin kelmulla peitettynä maustumaan vähintään 3-4 tunniksi tai yön yli.

Ennen tarjoilua siivilöi päälle tummaa kaakaojauhetta.


Sitten vaan nautitaan!



Tämän tiramisùn salaisuus on kuohkeassa vaahdossa ja kahviliköörissä, ainoassa oikeassa liköörissä tiramisùun, jos minulta kysytään.  Maku on samettinen, sopivasti kahvinmakuinen ja makea, jota tumma kaakaojauhe sopivasti tasoittaa.

Nautiskelimme tiramisùa perjantaina naistenpäivän kunniaksi. Yleensä en naistenpäiväksi ala mitään leipomaan, mutta tällä kertaa tein kotiin pikkuvuoan tiramisùa siinä samalla kun valmistin ison vuoallisen miehen työkavereille. Perjantai oli miehelle viimeinen päivä vanhassa työpaikassa, ja maanantaina odottaa uusi työ.

Mahtaa vanhoja työkavereita nyt harmittaa, kun eivät saa enää tiramisùyllätyksiä vauvan syntymän, ylennyksen tai muun elämän kohokohdan kunniaksi. Jossakin vaiheessa he ihan (puoli)tosissaan kyselivät, eikö meille olisi tulossa vielä yksi lapsi, jota mies voi juhlistaa tuomalla työpaikan kahvipöytään vaimon tiramisùn!

Entä tuliko perjantaina niitä naistenpäiväkukkia? Kyllä vain, näin hienoja:

Keltaiset neilikat olivat minulle, ruusut tytölle. Mimosoja ei kaupoista löytynyt, mutta
keltainen väri muistuttaa naistenpäivästä.
Kylässä olleet sisko ja siskontyttö saivat myös omat kukkakimppunsa, vaikka sisko ei alun alkaen edes muistanut, että perjantain juhlittiin naistenpäivää. Niin, sellaisia me suomalaiset naiset tuppaamme olemaan, unohdamme oman juhlapäivämme koska emme ole sitä niin tottuneet viettämään.

Siinä kukkakimppujen täyttämän pöydän ääressä tiramisù maistui varmaan tavallistakin paremmalta, ja kun pääruuaksi saimme vielä miehen tekemää erinomaista italialaista pizzaa, niin mikäs siinä oli meidän naisten ollessa. Mies hääri keittiössä, kauli taikinaa ja nosteli pizzoja uuniin ja uunista ulos, ja me neljä naista saatoimme keskittyä syömiseen.





PAROLA DEL GIORNO: tirare sù = nostaa ylös, piristää Tirami sù! = Piristä minua! 

Kommentit

  1. Nice that you like my recipe, also yours seems really good. But I should taste it before I believe it beats mine! =)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hammassärkyni todennäköinen syy on niin naurettava etten ole uskoa sitä todeksi

Juoksuharrastuksen aloittaminen vuosien tauon jälkeen – Juoksen kuolemaa karkuun

Miltä tuntuu kevään valo? Haparoivia yrityksiä kertoa se sanoin: "Vain se mitä kirjoitan on totta"

Leivinuunin lämmitys - miksi se on niin vaikeaa eikä tuli syty?

Toivepostaus: Autolla Italiaan! Viimeisin Helsinki-Rooma -matkamme maanteitä pitkin