Mustikkapasta

  Covid-huhut vellovat kuin valtameri. Kun viime sunnuntaina matkustimme taksilla kohti Rooman lentokenttää, meillä oli vauhdikas ja muutenkin mielenkiintoinen kyyti. Ajoimme niin kovaa että lapsia pelotti, sitä paitsi kuljettaja räpläsi ajon aikana kännykkää ja oli innokas juttelemaan. Minkälaista Suomessa on asua, kuinka siellä viihdyt (kysymys osoitettu miehelleni), onko siellä hirveän kylmää, mikä on maan koronatilanne, paljonko on rokotettu, eli näitä tavanomaisia kysymyksiä.  Minä en ota rokotetta edes kuolleen ruumiini yli, nemanco morto , taksikuski seuraavaksi sanoi ja hänen käyttämänsä sananmuoto sai minut tirskahtamaan mutta kätkin reaktion sujuvasti maskini alle.  Sitten kuljettaja kertoi lähipiirissään tavatuista rokotereaktioista joita oli pitkä lista ja osa vakavia, kuten viisikymppisen ystävän sydänkohtaus. Onhan näitä kuultu, omassakin lähipiirissäni tiedän vastaavia tapauksia kasvohalvauksista sydänkohtaukseen. Olisin halunnut "lohduttaa" häntä sillä, et...

Auringonlasku lentokoneesta nähtynä. Seitsemän viikkoa ihmisen elämässä kuluvat nopeasti, etenkin jos on lomalla ja viettää aikaa Italian auringon alla. Se hetki kun istuimme taksissa matkalla Fiumicinon lentokentältä kohti Rooman-mummolaa ja taksikuski selitti innoissaan kaupungin tunnelmia illalla pelattavasta Italia-Sveitsi EM-jalkapallo-ottelusta, on muuttunut muistojen kultaamaksi autereiseksi tunnelmahetkeksi, jolla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Eli sen, että olimme matkasta väsyneitä ja ryytyneitä, nälkäisiä ja hikisiä, lapset olivat tavalliseen tapaansa nahistelleet lennon aikana, automatka ruuhkaisilla Rooman sisäänmenoteillä venyi venymistään ja ikkunasta puhalsi äkillinen helteinen kostea ilmamassa, johon kehoilla oli totuttelemista.  Mutta onnellinen hetki se silti oli, loman alkumetrit.  Ajattelin tuota hetkeä viime lauantaina, viimeisenä iltanani Roomassa istuessani anoppilan parvekkeella. Aurinko oli jo laskenut ja talojen takaa kantautui m...

Rokotuspiste korttelijuhlassa Roomassa. Green pass eli koronapassi jota myös "kulkulupapassiksi" kutsutaan ( il lasciapassare ) tulee voimaan Italiassa ensi viikon perjantaina eli 6. elokuuta. Aikataulusta tai koronapassin sisällöstä ei ole joustettu eikä sitä muutettu useista passia vastustaneista mielenosoituksista huolimatta. Mediassa nämä mielenosoitukset on leimattu "pienen mutta äänekkään no-vax -vähemmistön rähinöiksi." Mielenosoituksia on myös yritetty niputtaa (ääri)oikeiston järjestämiksi, vaikka niissä on ollut osallistujia politiikan kaikilta laidoilta ja eri yhteiskuntaluokista. Monet ilmoittavat kannattavansa rokotusta ja olevansa itsekin rokotettuja, mutta vastustavat koronapassia sen ihmisen perusoikeuksia rikkovana, kansaa kahtiajakavana ja liian radikaalina keinona tilanteessa, jossa muitakin keinoja olisi, kuten rokotuksen määrääminen rehdisti pakolliseksi.  "Somesota" rokottamattomien ja rokotettujen välillä on ollut käynnissä jo pitkä...

Velletri, paikkakunta Italian maaseudulla kolmisenkymmentä kilometriä Roomasta, hautuu helteen alla. On vuosi 1947, pellolla maata kääntää mies ja nainen. Lapset on otettu mukaan, kolme tummatukkaista poikaa. Vanhin heistä, vanttera kymmenvuotias, auttelee vanhempiaan minkä osaa.  Seitsemänvuotias keskimmäinen katsoo pienimmäisen, juuri taaperoiän ohittaneen nelivuotiaan rimppakintun perään. Lounastaukoon on vielä aikaa. Näin ovat päivät aina kuluneet, maatilan töissä pellolla, maata kyntäen, kylväen ja korjaten. Tämä ei poikkea muista päivistä mitenkään, hiki valuu kuten ennenkin ja työtä on tehtävä aamusta iltaan. Lapset leikkivät, juoksentelevat pellon laidan pusikoissa ja kivikossa, heidän äänensä ja naurunsa kuuluu silloinkin kun heitä ei näy. Kunnes isän kuokka osuu johonkin kovaan. Ei kiveen mutta kovaan kuitenkin. Kun vanhemmat saavat esineen kaivettua maasta, he huomaavat sen pommiksi. Niitä on sodan jälkeisinä vuosina löytynyt seudulta ennenkin, siinä ei ole mitään uutta....

Totta se on vaikka epätodelliselta ja orwellilaisia dystooppisia kaikuja kantavalta kuulostaakin: 6. elokuuta lähtien Italiassa ei ole asiaa ravintoiden tai kahviloiden sitätiloihin, museoihin, liikuntakeskuksiin, kauneushoitoloihin, teema- ja huvipuistoihin, pelisaleihin ynnä muihin tiloihin ilman Green passia , vihreää passia. Vain yökerhoja määräys ei koske, sillä ne pysyvät joka tapauksessa edelleen kiinni kuten ovat pysyneet pandemian alusta asti.  Green pass on joko sähköinen tai paperinen lomake, jolla todistetaan, että on joko saanut koronarokotteen (vähintään ensimmäisen annoksen), sairastanut koronan korkeintaan kuusi kuukautta sitten tai saanut korkeintaan 48 tuntia sitten negatiivisen koronatestituloksen.   Vaatimus koskee kaikkia 12 vuotta täyttäneitä paitsi heitä, joilla on luotettava lääkärintodistus siitä etteivät voi ottaa rokotetta. Italian hallitus teki Green passia koskevat päätökset samalla kun päätti uusista käytännöistä maan koronatilanteen luokit...

Kun Italian Euroopan mestaruus jalkapallossa ratkesi reilu viikko sitten sunnuntaina, puhkesi jotain jota olin osannut aiemmin voittojen jälkitilojen perusteella odottaa, mutta joka silti yllätti riehakkuudellaan: Mestaruusjuhlat. Heti Italian maalivahdin Gianluigi Donnarumman torjuttua ratkaisevan laukauksen rangaistuspotkukilpailussa ensimmäiset ilotulitusraketit paukahtivat taivaalle. Samalla kun joka ikkunasta ja auki olevasta terassinovesta kantautui hurraahuutojen ryöppy. Iloiset ihmiset valuivat riehumaan parvekkeille, Italian liput kaivettiin esiin maljakoista ja pöydänlaatikoista, joissa ne olivat valmiina odottamassa. Pelitorvet tööttäilivät ja ilotulitus kiihtyi. Pian paukahteli jo enemmän kuin suomalaisessa uudenvuodenvietossa.  Hetikohta alkoivat autot ajonsa ja tööttäilynsä. Oli vaikeaa löytää autoa, josta ei olisi liehunut tricolore , kuulunut Dajè Italia -huutoja ja / tai autontorvet eivät olisi töötänneet taukoamatta. It`s coming Rome! Pian ihmiset lähtivät kodeis...

Teetä aurinkolomalla? Foce Varano, Apulian maakunta, Italia. On heinäkuun puoliväli, kesän kuumin ja vähäsateisin kausi parhaimmillaan. Olemme täällä viikon rantalomalla ja saapuessamme saimme heti tuntumaa hirmuhelteistä, jotka paikkakunnalla olivat olleet meneillään: 38 astetta ja sellainen tukahduttava kosteus, jota harvoin olen kokenut.  Kun saavuimme Airbnb :n kautta vuokraamaamme ylimmän kerroksen merenrantahuoneistoon, ystävällinen vuokranantaja Piermarco esitteli paikat ja kertoi käytännön asioista. Ilmastointi löytyy ja sitä varmasti tarvitsettekin, hän sanoi ja kieltämättä huoneistossa oli todella tukalan kuuma.  Kun kerroin vierastavani ilmastointilaitteita sillä niistä saa usein pelkkää kurkkukipua, Piermaco huomautti että näillä seuduilla käy usein onneksi myös vilvoittava tuuli. Jos pidätte ikkunoita auki, läpiveto voi riittää siedettävän huonelämpötilan saamiseksi, hän neuvoi.  Muistelen hänen sanojaan viisi päivää myöhemmin, kun makaan hereillä sängyssä y...