Paras keittiöostokseni ikinä

Vihdoinkin vitamiineja!
Keittiönpöytäni nurkassa kököttää kauankaivattu vempain, Huromin "toisen sukupolven" mehulinko. Yleensä uusia kodinkoneita ostaessa ensimmäiseksi miettii, jääkö ostos alkuinnostuksen jälkeen pölyttymään ja kaappeihin tilaa viemään. Näin on minulla käynyt muun muuassa massiivisen yleiskoneen kanssa, jota käytän lähes pelkästään tiramisun tekoon (ja vain siksi, että on kätevää vatkata kananmunan valkuainen ja keltuainen eri koneilla, eikä tarvitse pestä vatkainta välillä...).

Mehulinko saapui keittiönpöydän nurkkaan jo kolmisen kuukautta sitten, mutta välttelin tahallaan siitä kirjoittamista heti kättelyssä (ja muutenkin oli luova tauko paikallaan). Mehustin nimittäin sai minut niin innostuneeksi, että pelkäsin alkuhuumassa ylistäväni sitä aivan liikaa.

Sitä paitsi on ollut mielenkiintoista testata, säilyykö alkuinnostus.

Kolme kuukautta on tietenkin vielä lyhyt aika, mutta jo nyt voin sanoa, että mehustin on ollut tähän mennessä  kaikkein viisain keittiöostokseni. En enää ihastele mehustimen viininpunaista väriä tai silittele sen kiiltävää pintaa, mutta olen nopeasti tajunnut, että vitkutteluni muka kalliin ostoksen teossa olleen harkitsemista väärässä paikassa.

Ja onhan mehulinko saanutkin käydä! Surauttelen sillä vähintään parit kolmet mehut päivässä, eikä ainakaan vielä näy kyllästymisen merkkejä. Elän nimittäin vielä sitä ihanaa vaihetta, että kokeilen erilaisten vihannesten ja hedelmien mehustamista, erilaisia makuyhdistelmiä ja koostumuksia. Melkein jokainen mehu on erilainen, ja sitten tuskailen, kun en muistanut kirjoittaa ylös juuri sen parhaimman mehun aineksia ja ainesten mittasuhteita.

Olen siis kaikin puolin erittäin ihastunut Huromiini. Mutta en toki sen kauniin viininpunaisen värin, pienen koon ja hiljaisen käyntiäänen takia, jotka toki ovat myönteisiä seikkoja mutta silti toissijaisia.

Pääsyy, miksi mehustimen alun perin halusin, oli toive terveellisemmästä syömisestä. Olen elänyt jo sen verran pitkään ja viimeisimmät vuodet vielä erittäin tietoisena siitä, miten pitäisi syödä voidakseen paremmin, mutta kaikesta huolimatta en edelleenkään onnistu syömään päivittäin vihannesvuoria ja hedelmäkasaa. Syön perussalaattia, perusparsa- tai kukkakaalia (enkä niitäkään päivittäin), sen pari hedelmää ja hyvässä lykyssä porkkanan tai pari joka päivä. Jos oikein innostun, saatan syödä desin marjoja, lisätä munakkaaseen pinaattia tai paprikaa, kokata kesäkurpitsamuhennosta tai haudutettuja fenkoleita - harvoin kuitenkaan edes kahta näistä saman päivän aikana.

 Ja siihen se jää. Tuleeko edes puoli kiloa päivässä täyteen? Ei välttämättä joka päivä.

Raakoja kasviksia syön vielä vähemmän. Kun vielä ajattelee suolistoni mahdollista kuntoa ja sen kykyä imeyttää vähien syömieni kasvisten ravintoaineita, ei olisi ihme, vaikka kärsisin yhden jos toisen vitamiinin tai hivenaineen puutoksesta. Monivitamiinipillerillä yritän toki tilannetta paikata, mutta kuten tiedämme, keinotekoisten vitamiinivalmisteiden imeytymisvarmuus on vielä suurempi kysymysmerkki kuin tavallisen ruuan vitamiinien.

Lingottuna mehustimella on mahdollista saada kasvisten ravintoaineet helpommin elimistön käyttöön. Ne ovat mehumuodossa paremmin imeytyviä, kun kuidut eivät ole hidastamassa imeytymistä. En ole ehkä koskaan elämässäni tuntenut itseäni niin ravituksi kuin näinä kolmena kuukautena.

Ja milloin aiemmin olen täyttänyt kaupan ostoskärryn enimmäkseen kasvisosaston tuotteilla? Jo pelkästään kurkkua täytyy ostaa 2-3 kappaletta joka kauppareissulla, ja silti se on aina loppu. Milloin olen syönyt päivittäin kukkuraisia lautasellisia valko- ja punakaalia, punajuurta, selleriä, porkkanaa, kurkkua, lehtikaalia, tyrnimarjoja, mustaviinimarjoja, karpaloita, avokadoa, vehnänorasta, pinaattia, ananasta, omenaa, päärynää... ?

Voi olla, että mehumuodossa kuidut jäävät pois (paitsi eivät kokonaan Huromillani, jonka kanssa on mahdollisuus jättää mehuun osa kuitumassasta), mutta olen silti täysin vakuuttunut, että kasvisten syönnin (tai juonnin) runsaus kompensoi kirkkaasti mahdollisen kuitujen poisjäämisen. Sitä paitsi, jos en kuitenkaan näitä kasviksia söisi ilman mehustinta, niin ne kuidut jäisivät joka tapauksessa saamatta. Kuituja saan ruokavaliostani kuten ennenkin, kaikki ravintoaineet jotka mehuista tulevat, ovat vain plussaa.

Saatan ehkä innostuksissani kuvitella, mutta ainakin minusta tuntuu, että olen harvoin ollut tähän pimeään vuodenaikaan näin energinen. Aamulla ylösnouseminen on helpompaa, eikä iltapäivällä iske painostava väsymys, kuten yleensä. 

Olenko säästynyt flunssilta mehustimen myötä? Valitettavasti en, vaan parhaillaankin poden kuumetautia. Mutta se on vasta kolmas tänä talvena. Pari alkavaa flunssaa olen saanut selätettyä mielestäni mehujen ansiosta. Kun flunssa meinaa iskeä tai on jo päällä, surautan aina seuraavanlaisen vitamiinipommin useamman kerran päivässä:

FLUNSSANKAATOMEHU (n. 2,5 dl)

2 porkkanaa
3 klementiiniä
1 dl pakastetyrnimarjoja
noin peukalonpään kokoinen pala tuoretta inkivääriä

Kuorin ja paloittelen kaikki ainekset sekä sulaneet tyrnimarjat.

Sellaista lähden tekemään nytkin. Lisää suosikkimehureseptejäni jaan lisää jatkossa!


 









Kommentit

  1. Hyvä aihe ja hyvä hankinta myös. Ohjetta pitää myös kokeilla. Tuolla saisi varmaan myös tehtyä terveellisiä smoothieita sun muita. Sehän on nyt tutkittu että kauppojen mehut ovat epäterveellisiä niin on hyvä tehdä niitä itse. Minä olen välillä tehnyt appelsiinimehua itse mutta ei ole ollut mehustinta niin mehua tulee tosi vähän, joku tuollainen pitää joskus hommata.

    "mutta kaikesta huolimatta en edelleenkään onnistu syömään päivittäin vihannesvuoria ja hedelmäkasaa."
    Sama täällä, tosin en edes tiedä pitäisikö vihanneksia ja hedelmiä tosiaan syödä niin paljon? suklaan suursyömistä olen jopa onnistunut vähentämään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole pitkään aikaan enää kaupan mehuja ostanutkaan, olen vuosia tehnyt appelsiinimehun itse sähkökäyttöisellä puristimella, joka on pienikokoinen ja suhteellisen edullinen keittiöostos. Sitä käytän edelleen aamuisin, vaikka järeämpikin mehustin nyt keittiössä. Vihannesvuoria ei varmaan konkreettisesti kukaan syö päivittäin =). Suositus on se puoli kiloa vihanneksia ja hedelmiä päivässä, eli pienen kasan verran. Mielestäni se on kuitenkin ihan minimi, ja terveyden ja hyvinvoinnin kannalta pitäisi syödä ainakin tuplasti. Asiassa kun on sekin puoli, että mitä enemmän vihanneksia syö, sitä vähemmän yleensä tulee syötyä muuta, epäterveellisempää ruokaa.

      Poista
  2. Meillä myös Huromi. Tosi hyvä ja laadukas. Sain Suomesta ostettua ja minä ostin sen www.ssj,fi firmasta.
    Oon samaa mieltä että nuo mehut on tosi hyviä. Vihreät lehdet ja kaikki mukaan. Hedelmistä makua.
    Kiitos hyvästä jutusta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hammassärkyni todennäköinen syy on niin naurettava etten ole uskoa sitä todeksi

Juoksuharrastuksen aloittaminen vuosien tauon jälkeen – Juoksen kuolemaa karkuun

Miltä tuntuu kevään valo? Haparoivia yrityksiä kertoa se sanoin: "Vain se mitä kirjoitan on totta"

Leivinuunin lämmitys - miksi se on niin vaikeaa eikä tuli syty?

Toivepostaus: Autolla Italiaan! Viimeisin Helsinki-Rooma -matkamme maanteitä pitkin